Viesti 002
Komission tiedonanto - TRIS/(2023) 01086
Direktiivi (EU) 2015/1535
Viestin käännös 001
Ilmoitus: 2023/0198/D
No abre el plazo - Nezahajuje odklady - Fristerne indledes ikke - Kein Fristbeginn - Viivituste perioodi ei avata - Καμμία έναρξη προθεσμίας - Does not open the delays - N'ouvre pas de délais - Non fa decorrere la mora - Neietekmē atlikšanu - Atidėjimai nepradedami - Nem nyitja meg a késéseket - Ma’ jiftaħx il-perijodi ta’ dawmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Neotvorí oneskorenia - Ne uvaja zamud - Määräaika ei ala tästä - Inleder ingen frist - Не се предвижда период на прекъсване - Nu deschide perioadele de stagnare - Nu deschide perioadele de stagnare.
(MSG: 202301086.FI)
1. MSG 002 IND 2023 0198 D FI 18-04-2023 D NOTIF
2. D
3A. Bundesministerium für Wirtschaft und Klimaschutz, Referat E B 3, 11019 Berlin,
Tel.: 0049-30-18615-6392, E-Mail: infonorm@bmwk.bund.de
3B. Bundesministerium für Wirtschaft und Klimaschutz, Referat II C 2, 11019 Berlin
Bundesministerium für Wohnen, Stadtentwicklung und Bauwesen
4. 2023/0198/D - N00E
5. Laki rakennusenergialain muuttamisesta, lämmityskustannusasetuksen muuttamisesta ja nuohous- ja tarkastusasetuksen muuttamisesta.
6. Ilmoitetun rakennusenergialain muuttamisesta, lämmityskustannusasetuksen muuttamisesta ja nuohous- ja tarkastusasetuksen muuttamisesta annetun lain tarkoituksena on tehdä uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitykseen siirtyminen pakolliseksi. Tammikuun 1. päivästä 2024 alkaen kaikissa uusien rakennusten uusissa lämmitysjärjestelmissä tai olemassa olevien rakennusten korvaavissa lämmitysjärjestelmissä on käytettävä vähintään 65 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Lailla ei ole vaikutusta jo käytössä oleviin lämmitysjärjestelmiin.
Tavoitteena on lisäksi lämmitysenergian käytön yleinen tehostaminen siten, että lämpöpumppujen toiminnalliselle testaukselle, lämmityksen tarkastukselle ja lämmityksen optimoinnille sekä hydrauliselle tasapainolle asetetaan vaatimuksia.
7. -
8. Saksassa kulutetusta kokonaisenergiasta yli kolmannes käytetään rakennusten lämmittämiseen ja kuuman veden toimittamiseen. Saksa voi vähentää nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja saavuttaa ilmastonsuojelutavoitteet vain nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymistä lämmitysalalla. Näin ollen tässä laissa säädetään, että siirtyminen uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitykseen on pakollista. Sitä sovelletaan uusiin lämmitysjärjestelmiin, eikä sillä ole vaikutusta jo käytössä oleviin lämmitysjärjestelmiin.
Laki sisältää useita toteuttamisvaihtoehtoja, joista rakennuksen omistajat voivat valita vapaasti. Laki on siis tarkoituksellisesti suunniteltu tekniikasta riippumattomaksi. Yhtä lailla mahdollisia vaihtoehtoja ovat muun muassa lämmitysverkkoon liittyminen tai lämpöpumpun asentaminen sekä vähintään 65-prosenttisella biometaanilla tai vedyllä toimivan biomassalämmitysjärjestelmän tai kaasulämmitysjärjestelmän asentaminen. Tulevana vaihtoehtona siihen on sisällytetty myös puhtaaseen vetyverkkoon liittyminen.
Lailla sallitaan myös fossiilisen energian osittainen käyttö hybridilämmitysjärjestelmissä, kun olemassa oleviin rakennuksiin asennetaan uusia lämmitysjärjestelmiä. On kuitenkin myös selvää, että viimeistään vuoteen 2045 mennessä fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava ja sen jälkeen kaikissa lämmitysjärjestelmissä on käytettävä ainoastaan uusiutuvaa energiaa.
Rakennusenergialain muutoksessa säädetään myös useita rakennusenergia-alan energiatehokkuuden parantamista koskevia vaatimuksia. Niillä on tarkoitus saada nopeita tuloksia ja varmistaa lämmitysenergian tehokas käyttö riippumatta siitä, tuotetaanko sitä fossiilisella energialla vai uusiutuvilla energialähteillä (mukaan lukien vaatimukset lämpöpumppujen toiminnallisesta testauksesta, lämmityksen tarkastuksesta ja lämmityksen optimoinnista sekä hydraulisesta tasapainosta).
9. Nykyinen energiamarkkinakriisi ja maakaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden hintojen jyrkkä nousu osoittavat, että lämmitysalan siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön tarvitaan kiireellisesti ja mahdollisimman nopeasti ilmastopoliittisten syiden lisäksi myös sosiaalipoliittisista syistä.
Ilmastopolitiikan osalta liittotasavallan hallituksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Rakennusala ylitti sallitut päästötasot vuonna 2022. Liittotasavallan ilmastonsuojelulain mukaan päästövähennystoimenpiteisiin tarvitaan lisätoimia. Tätä taustaa vasten on esitettävä rakennusalaa koskeva kiireellinen toimintaohjelma sen varmistamiseksi, että ala saavuttaa tavoitteensa tulevina vuosina. Rakennusenergialakiin ehdotetut muutokset on tarkoitettu osaksi kiireellistä toimintaohjelmaa.
Uusiutuvan energian käyttöön siirtyminen lämmitysalalla on toteutettava mahdollisimman nopeasti myös sosiaalipoliittisista syistä. Nykyisten fossiilivaltaisten toimitusrakenteiden säilyttäminen johtaisi toistuviin hinnannousuihin, joita on vaikea ennustaa, sillä fossiilisia polttoaineita on niukalti ja ne keskittyvät geopoliittisille konfliktialueille. Se johtaisi merkittäviin sosiaalisiin mullistuksiin, joita voidaan lieventää valtiontukitoimenpiteillä vain rajoitetusti ja tilapäisesti.
Uusiutuvaan energiaan perustuva lämmöntuotanto on paljon ennustettavampi, kustannustehokkaampi ja vakaampi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ratkaisevassa roolissa on erityisesti lämpöpumppujen ja aurinkolämpöenergian avulla maksutta saatavilla olevan uusiutuvan ympäristölämmön käyttö.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on käännekohta Saksan energiahuollossa. Koska lämmitysala on huomattavan riippuvainen maakaasusta, muutos on vaikuttanut siihen kaikkein tuntuvimmin. Energiaomavaraisuudesta on tullut kansallinen ja eurooppalainen turvallisuuskysymys.
Uusiutuvan energian käyttöön siirtymisen nopeuttaminen lämmitysalalla tämän lain kannustamalla tavalla ei näin ollen ole tarpeen vain lyhyellä aikavälillä ilmastopoliittisista syistä. Nykyisen kriisin vuoksi lämmitysalan siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön on nopeutettava myös geopoliittisista ja taloudellisista syistä.
10. Viittaus perusteksteihin: https://www.gesetze-im-internet.de/geg/
Rakennusenergialaki
https://www.gesetze-im-internet.de/heizkostenv/
Lämmityskustannusasetus
https://www.gesetze-im-internet.de/k_o/
Nuohous- ja tarkastusasetus
http://www.gesetze-im-internet.de/ensimimav/
Asetus keskipitkän aikavälin energiavarmuustoimenpiteistä
Perustekstit on toimitettu seuraavan aiemman ilmoituksen yhteydessä: 2019/0597/D
11. Kyllä
12. Kiireellisten syiden vuoksi liittotasavallan hallituksen on viipymättä saatettava voimaan laki rakennusten energialain muuttamisesta, lämmityskustannusasetuksen muuttamisesta ja nuohous- ja tarkastusasetuksen muuttamisesta.
Tilannetta voidaan pitää direktiivin 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna vakavana tilanteena, koska kaasun saatavuus on rajallista nykyisen puutteen vuoksi ja koko rakennusalan nopea siirtyminen uusiutuvaan energiaan on olennaisen tärkeää toimitusvarmuuden kannalta. Toimitusten epävarmuuden mahdollisia seurauksia voisivat olla laajamittaiset lämmityskatkokset, jotka vaikuttaisivat haitallisesti ihmisten ja eläinten terveyteen ja turvallisuuteen. Tällainen tilanne on ehkäistävä kiireellisesti.
Saksassa kulutetusta kokonaisenergiasta yli kolmannes käytetään rakennusten lämmittämiseen ja kuuman veden toimittamiseen. Saksa voi vähentää nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista tämän suuren energian kulutuksen osalta vain nopeuttamalla siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön rakennusalalla.
Uusiutuvaa energiaa koskeva 65 prosentin vaatimus kaikissa uusissa lämmitysjärjestelmissä ja energiatehokkuuden lisääminen rakennusalalla vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät siten merkittävästi toimitusvarmuutta. Sen vuoksi lainsäädännössä säädetyt vaatimukset ovat kiireellisiä. Lain hyväksyminen niin, että parlamentti käsittelee sen ennen kesätaukoa, mahdollistaa voimaantulon 1. tammikuuta 2024 ja johtaisi vastaavaan fossiilisten resurssien säästöön syksystä 2023 alkaen.
Lainsäädäntö oli alun perin tarkoitus toteuttaa 1. tammikuuta 2025. Välittömiä toimia tarvitaan vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan, jolla on ollut valtava vaikutus koko Euroopan energiahuoltoon. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen ei ollut ennakoitavissa. Tämä direktiivin 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu ennakoimaton uusi tilanne edellyttää, että lainsäädäntö saatetaan voimaan viipymättä, jotta voidaan edelleen varmistaa kriisinkestävä ja riippumaton energiahuolto kaikkialla Saksassa – toimitusvarmuuden varmistamiseksi jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi.
Muutoin voimaantulo viivästyisi merkittävästi kesään 2024, eikä tarvittavia fossiilisen energian säästöjä talven 2023–2024 osalta saavutettaisi.
Direktiivin 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu vakava tilanne on olemassa myös siksi, että ilmastokriisi etenee ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen merkittävillä toimenpiteillä on kiireesti tarpeen, minkä vuoksi rakennusalan välitön siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön on olennaisen tärkeää kasvien suojelun sekä ihmisten ja eläinten terveyden suojelun kannalta.
13. Ei
14. Ei
15. Vaikutustenarviointia koskevat tiedot ovat lakiluonnoksessa ja perusteluissa, joihin viitataan toiston estämiseksi.
16. TBT-sopimus
Ei – luonnoksella ei ole merkittävää vaikutusta kansainväliseen kauppaan.
SPS-sopimus
Ei – luonnoksella ei ole merkittävää vaikutusta kansainväliseen kauppaan.
Ei – luonnos ei ole terveys- tai kasvinsuojelutoimi.
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Telekopio: +32 229 98043
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu
