Viesti 001
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 3123
Direktiivi (EU) 2015/1535
Ilmoitus: 2026/0595/DK
Jäsenvaltion ilmoitus luonnostekstistä
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20263123.FI
1. Ilmoitusviesti: MSG 001 IND 2026 0595 DK FI 03-11-2026 DK NOTIF
2. Valtio: Denmark
3A. Vastaava yksikkö: Erhvervsstyrelsen
Langelinie Allé 17
2100 København Ø
Danmark
+45 35 29 10 00
notifikationer@erst.dk
3B. Laatinut yksikkö: Digitaliseringsstyrelsen
Landgreven 4
1301 København K
+45 33 92 52 00
digst@digst.dk
4. Tuotteet/palvelut 2026/0595/DK - SERV60 - Internetpalvelut
5. Otsikko: Luonnos ehdotukseksi ikärajasta lasten ja nuorten pääsylle tiettyihin digitaalisiin palveluihin
6. Tuotteen/palvelun tiedot: Asetuksen (EU) 2022/1925 2 artiklan 7 tai 8 kohdan ja asetuksen (EU) 2022/2065 33 artiklan soveltamisalaan kuuluvat digitaaliset palvelut ja palvelut, joihin päästään luomalla käyttäjäprofiili ja sisäänkirjautumalla. Ei sisällä ammatillisen kehittymisen palveluja.
7. Ilmoitus toisen EU:n säädöksen nojalla:
8. Tiivistelmä: Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että Tanskassa otetaan käyttöön ikäraja lasten ja nuorten pääsylle tiettyihin digitaalisiin palveluihin, sosiaalinen media mukaan lukien. Lakiehdotuksen mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten pääsy ehdotuksen soveltamisalaan kuuluviin digitaalisiin palveluihin kielletään.
Tiettyihin digitaalisiin palveluihin pääsyn kieltäminen lapsilta ja nuorilta tarkoittaa, että he eivät saa luoda eikä heillä saa olla kyseisten palvelujen käyttäjäprofiilia ja kirjautumistunnuksia, joiden avulla he voisivat käyttää sellaisia ominaisuuksia ja päästä käsiksi sellaiseen sisältöön, joka on saatavilla käyttäjille, joilla on käyttäjäprofiili ja kirjautumistunnukset ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvissa palveluissa. Se tarkoittaa myös, että alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla on jo käyttäjäprofiili lakiehdotuksen voimaantullessa, eivät enää voi käyttää profiiliaan.
Lakiehdotuksen soveltamisala on rajoitettu digitaalisiin palveluihin, jotka voivat aiheuttaa riskin lapsille ja nuorille – esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavan suunnittelun tai laittoman tai haitallisen sisällön vuoksi – ja jotka voivat aiheuttaa yhteiskunnallisia riskejä, jotka eroavat laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan pienempien palvelujen aiheuttamista riskeistä. Määritelmä perustuu seuraaviin kolmeen kumulatiiviseen kriteeriin: 1) Palvelu on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu verkkoyhteisöpalvelu tai kyseisen artiklan 8 kohdassa tarkoitettu videonjakoalustapalvelu. 2) Euroopan komissio on määritellyt palvelun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 33 artiklassa tarkoitetuksi erittäin suureksi verkkoalustaksi. 3) Palvelua käytetään luomalla käyttäjäprofiili ja sisäänkirjautumalla. Lakiehdotukseen sisältyvää kieltoa sovelletaan vain sellaisiin digitaalisiin palveluihin, jotka täyttävät kaikki kolme kriteeriä.
Lakiehdotus ei koske digitaalisia palveluja, joiden yksinomaisena tai ensisijaisena tarkoituksena on antaa käyttäjille mahdollisuus osallistua ammatilliseen verkostoitumiseen tai ammatilliseen kehittymiseen.
Ehdotetun järjestelmän mukaan lapset ja nuoret olisivat osapuolia, joihin laissa säädetyt velvoitteet kohdistuisivat. Luonnosehdotus ei kuitenkaan sisällä täytäntöönpano- tai rangaistussäännöksiä. Lapsia, nuoria tai heidän vanhempiaan ei rangaista sakolla tai vastaavalla rangaistuksella lakiehdotuksessa ehdotetun ikärajan rikkomisesta. Sen sijaan ehdotetun järjestelmän tarkoituksena on säännellä käyttäytymistä ja asettaa normeja sille, milloin tulevaisuudessa katsotaan yhteiskunnassa tavalliseksi antaa lapsille ja nuorille pääsy tiettyihin digitaalisiin palveluihin.
Lakiehdotuksella odotetaan olevan toissijainen vaikutus siihen, että ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien digitaalisten palvelujen on otettava käyttöön tehokkaat iäntodentamistoimenpiteet digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 (digipalvelusäädös) 28 artiklan ja toimenpiteille alaikäisten korkeatasoisen yksityisyydensuojan ja turvallisuuden varmistamiseksi verkossa digipalvelusäädöksen 28 artiklan 4 kohdan nojalla annettujen komission suuntaviivojen (C/2025/5519) mukaisten velvoitteidensa noudattamiseksi.
Digitaalisille palveluille digipalvelusäädöksessä vahvistettujen sääntöjen noudattamisen seurannasta vastaa se jäsenvaltio, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut tai jossa tämä on nimittänyt laillisen edustajan, tai Euroopan komissio. Digitaalisen hallinnon virasto toimii Tanskassa digitaalisten palvelujen koordinaattorina ja tekee tarvittaessa yhteistyötä Euroopan komission tai sellaisen valvontaviranomaisen kanssa, jonka alueelle palvelu on sijoittautunut tai jonka alueella tämä on nimittänyt laillisen edustajan, muun muassa toimittamalla tietoja digipalvelusäädöksen mahdollisista rikkomuksista.
9. Lyhyt perustelu: Lakiehdotuksen oikeutettuna yleisen edun mukaisena tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten suojelua digitaalisessa maailmassa. Aiempi hallitus (sosiaalidemokraattinen puolue Socialdemokratiet, liberaalipuolue Venstre ja keskustapuolue Moderaterne) pääsi poliittiseen sopimukseen lasten digitaalisesta suojelusta konservatiivinen kansanpuolue Det Konservative Folkepartin ja sosiaaliliberaalipuolue Radikale Venstren kanssa 7. marraskuuta 2025. Nykyisen hallituksen 2. kesäkuuta 2026 julkaisemassa poliittisessa ohjelmassa vahvistetaan lasten digitaalista suojelua koskevaa sopimusta, jonka hallituspuolueet (Socialdemokratiet, sosialistinen kansanpuolue Socialistisk Folkeparti, Moderaterne ja Radikale Venstre) sekä Det Konservative Folkeparti ja Venstre vahvistivat uudelleen syyskuussa 2026. Lakiehdotuksella pannaan täytäntöön uudelleen vahvistettu poliittinen sopimus. Kansallisen 15 vuoden ikärajan asettamisen tavoitteena on antaa selkeä viesti siitä, että tietyt digitaaliset palvelut eivät kuulu lapsuuteen.
Lakiehdotuksen tarkoituksena on siis viivästyttää lasten ensimmäistä, tiettyjen digitaalisten palvelujen käyttökertaa ja samalla suojella lapsia ja nuoria digitaalisessa maailmassa mahdollisesti haitallisilta digitaalisilta palveluilta. Tiettyihin digitaalisiin palveluihin on liitetty dokumentoituja riskejä, kuten riippuvuutta aiheuttavaa ja manipuloivaa suunnittelua, digitaalista hyväksikäyttöä ja altistumista kaupalliselle, haitalliselle ja laittomalle sisällölle.
Lakiehdotuksessa noudatetaan lapsen oikeuksista 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja keskeisiä ja yleisiä periaatteita ja oikeuksia, mukaan lukien sen 3 artikla, jossa todetaan, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon, 16 artikla, jossa todetaan, että lapsen yksityisyyteen ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti, sekä 34 ja 36 artikla, jotka koskevat lasten suojelua kaikenlaiselta hyväksikäytöltä, joka voi jollakin tavalla vahingoittaa lasta.
Lakiehdotuksen perusteena on se, että tietyt digitaaliset palvelut aiheuttavat dokumentoituja riskejä, jotka voivat asettaa lapset ja nuoret erityisen haavoittuvaan asemaan. Tätä taustaa vasten tiettyihin digitaalisiin palveluihin pääsyn kieltämistä lapsilta ja alle 15-vuotiailta nuorilta pidetään tarpeellisena toimenpiteenä tanskalaisten lasten ja nuorten suojelemiseksi lasten edun mukaisesti.
9a. Toimenpiteen soveltuvuus asetetun tavoitteen saavuttamiseen: Tanskassa lapset saavat älypuhelimen yhä nuoremmalla iällä. Valtaosa lapsista luo profiilin sosiaaliseen mediaan ennen 13 vuoden ikää. Pelastakaa Lapset -järjestön tilaamasta ja 24. helmikuuta 2026 julkaistusta Tanskan yhteiskuntatieteiden tutkimuskeskuksen (VIVE) raportista ”Børns første skærme” [Lasten ensimmäiset näyttöruudut] käy ilmi, että lapselle annetaan ensimmäinen henkilökohtainen laite (tabletti) keskimäärin 5,2 vuoden iässä, älypuhelin 8,1 vuoden iässä ja tietokone 8,2 vuoden iässä. Børns Vilkårin laatiman ja 16. toukokuuta 2024 julkaistun raportin ”Børns liv med sociale medier” [Lasten elämä sosiaalisen median kanssa] mukaan 94 prosentilla 12-vuotiaista lapsista on sosiaalisen median profiili. Tanskan kilpailu- ja kuluttajaviraston helmikuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan 8–25-vuotiaat käyttävät digitaalisia palveluja keskimäärin 2 tuntia ja 40 minuuttia päivässä. Myös toisesta tutkimuksesta, jonka lasten ja nuorten medianeuvosto sekä sosiaalisen median, teknologian ja demokratian keskus julkaisivat helmikuussa 2025, käy ilmi, että 13–17-vuotiaista nuorista 89 prosenttia viettää aikaa Snapchatissa, 77 prosenttia YouTubessa, 76 prosenttia Instagramissa, 74 prosenttia TikTokissa ja 49 prosenttia Facebookissa.
Näin ollen digitaalisilla palveluilla on nykyään merkittävä rooli lasten ja nuorten elämässä ja sellaisessa vaiheessa heidän elämäänsä, jossa he eivät ole vielä täysin kehittäneet kykyään selviytyä verkossa kohtaamistaan paineista, sosiaalisesta dynamiikasta ja kaupallisesta sisällöstä. Sosiaalinen media hyödyntää tällä hetkellä sellaisia ominaisuuksia ja suunnitteluelementtejä, kuten ”streak”-toimintoja ja ilmoitusmalleja, jotka luovat riippuvuutta ja pitävät lapset ja nuoret jatkuvasti verkossa. Uloskirjautuminen on monille lapsille ja nuorille vaikeaa, koska usein se tarkoittaa yhteisöstä poistumista. Monet lapset ja nuoret altistuvat myös haitalliselle, äärimmäiselle tai vihamieliselle sisällölle – ilman että he edes etsivät tällaista sisältöä. Algoritmit vahvistavat sisältöä, joka herättää voimakkaita tunteita, eivätkä ne tee eroa informatiivisen ja haitallisen sisällön välillä. Se tekee digitaalisesta ympäristöstä arvaamattoman ja joissakin tapauksissa vaarallisen paikan lapsille ja nuorille.
Lasten, nuorten, vanhempien ja yleisesti tanskalaisen yhteiskunnan keskuudessa tapahtuu kehitystä. Yli puolet tanskalaisista nuorista katsoo, että he viettävät liikaa aikaa digitaalisten palveluiden parissa. Vanhemmat haluavat lisää tietoa, mutta heidän on vaikea löytää neuvoja ja ohjausta, jotka auttaisivat heitä luomaan puitteet lastensa digitaaliselle elämälle ja käsittelemään siihen liittyviä ongelmia. Yksi keino varmistaa, että lapsia ja nuoria suojellaan tulevaisuudessa entistä paremmin digitaalisessa maailmassa, on ottaa käyttöön ikäraja, jolla rajoitetaan lasten ja nuorten pääsyä sellaisiin digitaalisiin palveluihin, jotka aiheuttavat heille suurimman riskin.
9b. Tarpeellisuus: Nykyisin lapsilla ja nuorilla on usein rajoittamaton pääsy ikäisilleen sopimattomaan sisältöön erilaisissa digitaalisissa palveluissa, vaikka sisältö ei välttämättä olekaan suunnattu lapsille ja nuorille – huolimatta siitä, että useimmat digitaaliset palvelut ovat virallisesti asettaneet käyttöehdoissaan ikärajaksi 13 vuotta. Børns Vilkårin 16. toukokuuta 2024 julkaiseman selvityksen 9 a kohdan mukaan 94 prosentilla vähintään 12-vuotiaista lapsista on sosiaalisen median profiili. Ehdotettu järjestelmä merkitsisi, että alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret eivät voisi enää laillisesti päästä lakiehdotuksen soveltamisalaan kuuluviin digitaalisiin palveluihin.
Soveltamisalan määrittelyn tarkoituksena on estää lapsia ja nuoria pääsemästä digitaalisiin palveluihin, jotka saattavat aiheuttaa riskejä lapsille ja nuorille – esimerkiksi riippuvuutta aiheuttavan suunnittelun tai laittoman tai haitallisen sisällön muodossa – ja jotka saattavat aiheuttaa yhteiskunnallisia riskejä, jotka eroavat laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan pienempien palvelujen aiheuttamista riskeistä. Tätä taustaa vasten ehdotetaan, että soveltamisala määritellään kolmen kumulatiivisen kriteerin perusteella. Lakiehdotukseen sisältyvää kieltoa sovelletaan vain sellaisiin digitaalisiin palveluihin, jotka täyttävät kaikki kolme kriteeriä. Kyseiset kolme kriteeriä ovat seuraavat: 1) Palvelu on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu verkkoyhteisöpalvelu tai kyseisen artiklan 8 kohdassa tarkoitettu videonjakoalustapalvelu. 2) Euroopan komissio on määritellyt palvelun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 33 artiklassa tarkoitetuksi erittäin suureksi verkkoalustaksi. 3) Palvelua käytetään luomalla käyttäjäprofiili ja sisäänkirjautumalla.
Joitakin digitaalisia palveluja voidaan käyttää joko kokonaan tai osittain ilman sisäänkirjautumista. Ehdotetun järjestelmän mukaan lapset ja nuoret eivät saa käyttää sitä osaa digitaalisesta palvelusta, joka edellyttää käyttäjäprofiilin luomista ja sisäänkirjautumista. Kielto ei sitä vastoin koskisi sitä osaa digitaalisesta palvelusta, jota voidaan käyttää ilman käyttäjäprofiilin luomista ja sisäänkirjautumista.
Lakiehdotuksen soveltamisalaan eivät kuulu digitaaliset palvelut, joiden yksinomaisena tai ensisijaisena tarkoituksena on antaa käyttäjille mahdollisuus osallistua ammatilliseen verkostoitumiseen tai ammatilliseen kehittymiseen.
9c. Asetettuun tavoitteeseen nähden liiallinen rasite: Lakiehdotuksen mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten pääsy tiettyihin digitaalisiin palveluihin kielletään. Lakiehdotuksen mukaisen velvoitteen kohteena on siis lapsi tai nuori. Tämä tarkoittaa, että lapsen tai nuoren omalla vastuulla on varmistaa, että kieltoa noudatetaan käytännössä, jotta lapsi tai nuori ei pääse käyttämään lakiehdotuksen soveltamisalaan kuuluvia digitaalisia palveluja. Ehdotettuun järjestelmään ei sisälly rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jos lapsi tai nuori ei noudata lakiehdotuksen säännöksiä, lapselle, nuorelle tai esimerkiksi hänen vanhemmilleen ei määrätä rangaistusta. Sen sijaan ehdotetun järjestelmän tarkoituksena varmistaa, että säännökset ovat käyttäytymistä koskevia toimenpiteitä ja asetettuja normeja sille, milloin tulevaisuudessa katsotaan yhteiskunnassa tavalliseksi antaa lapsille ja nuorille pääsy tiettyihin digitaalisiin palveluihin.
Lainsäädäntöehdotuksen toissijaisena vaikutuksena odotetaan olevan se, että täyttääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 28 artiklan mukaiset velvoitteensa ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien digitaalisten palvelujen tarjoajien on noudatettava lainsäädäntöehdotuksesta johtuvaa kansallista 15 vuoden ikärajaa ottamalla käyttöön iäntodentamistoimenpiteitä ikärajan noudattamisen varmistamiseksi.
Euroopan komissio esitti 17. syyskuuta 2026 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten verkkoympäristöjen vastuullisuuden ja luotettavuuden turvaamisesta (EU KIDS ACT). Sen tavoitteena on suojella alaikäisiä riskialttiilta digitaalisilta palveluilta ja tekoälyjärjestelmiltä, ylläpitää digitaalisia sisämarkkinoita ja varmistaa alaikäisten verkkoturvallisuutta edistävän sääntelykehyksen ja täytäntöönpanorakenteen johdonmukaisuus.
Ehdotuksessa tunnustetaan riskit, joita alaikäiset kohtaavat tietyissä verkkoyhteisöpalveluissa ja videonjakoalustoilla, ja niiden vuoksi rajoitetaan alle 15-vuotiaiden lasten mahdollisuutta luoda itsenäisesti tili tällaisille alustoille ja tällaisiin järjestelmiin.
EU KIDS ACTia koskeva ehdotus sisältää näin ollen yhdenmukaistettuja sääntöjä ilmoitetun lakiehdotuksen soveltamisalalla. Jos ehdotus EU KIDS ACTiksi hyväksytään, se todennäköisesti tarkoittaa, että tällä lakiehdotuksella käyttöön otettavaksi ehdotetut säännöt on kumottava kokonaan tai osittain. Lakiehdotuksen kohtalo riippuu kuitenkin asetusehdotusta koskevista Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välisistä neuvotteluista ja niiden seurauksena lopulta hyväksyttävän asetuksen sisällöstä.
10. Viittaukset perusteksteihin: Perustekstejä ei ole saatavilla.
11. Poikkeusmenettelyyn turvautuminen: Ei
12. Ilmoittakaa kiireellisyyden perusteet:
13. Luottamuksellisuus: Ei
14. Onko kyseessä verotustoimenpide? Ei
15. Onko vaikutustenarviointi tehty? Ei
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu