Viesti 001
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 2390
Direktiivi (EU) 2015/1535
Ilmoitus: 2026/0458/BE
Jäsenvaltion ilmoitus luonnostekstistä
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20262390.FI
1. MSG 001 IND 2026 0458 BE FI 28-08-2026 BE NOTIF
2. Belgium
3A. FOD Economie, KMO, Middenstand en Energie
Algemene Directie Kwaliteit en Veiligheid - Dienst Verbindingsbureau - BELNotif
NG III – 2de verdieping
Koning Albert II-laan, 16
B - 1000 Brussel
be.belnotif@economie.fgov.be
3B. Vlaamse Gemeenschap
Departement Cultuur, Jeugd en Media
Team Media en Film
4. 2026/0458/BE - SERV30 - Media
5. Luonnos asetukseksi radio- ja televisiotoiminnasta 27 päivänä maaliskuuta 2009 annetun asetuksen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse alaikäisten suojelusta heidän fyysiseen, henkiseen tai moraaliseen kehitykseensä mahdollisesti vaikuttavissa välityspalveluissa
6. Asetusluonnos koskee alaikäisten suojelua, ja siinä otetaan käyttöön 13 vuoden ikäraja sellaisten välityspalvelujen käytölle, joilla voi olla vaikutusta alaikäisten fyysiseen, henkiseen tai moraaliseen kehitykseen
7.
8. Asetusluonnoksella rajoitetaan alle 13-vuotiaiden alaikäisten pääsyä tiettyihin välityspalveluihin, jotka voivat olla haitallisia heidän fyysiselle, henkiselle tai moraaliselle kehitykselleen.
Flanderin hallitus laatii tyhjentävän luettelon välityspalveluista, joihin ikärajaa sovelletaan. Asetus on riskiperusteinen. Luettelon laatimisessa ja ajan tasalle saattamisessa otetaan huomioon palvelun luonne ja erityispiirteet, sen suunniteltu tai todellinen käyttö, laajuus ja käyttäjäkunta, alaikäisille aiheutuvat konkreettiset riskit sekä palveluntarjoajan toteuttamat suojelutoimenpiteet. Tämä on digipalvelusäädöksen 28 artiklaa koskevissa Euroopan komission suuntaviivoissa esitettyjen kriteerien mukaista.
Jos digipalvelusäädöksen mukainen toimivaltainen valvontaviranomainen toteaa, että palvelu ei ole 28 artiklan 1 kohdan mukainen, kyseinen palvelu voidaan sisällyttää luetteloon. Lisäksi Flanderin hallitus voi ottaa riskinarvioinnissa huomioon muun muassa tuomioistuinten päätökset, tieteelliset tutkimukset ja asiantuntijaorganisaatioiden perustellut lausunnot. Luetteloon sisällyttämismenettely ei ole erillinen digipalvelusäädöksen täytäntöönpanomenettely.
Luonnoksessa vahvistetaan sovellettava ikäraja, mutta siinä ei pyritä ottamaan käyttöön erillistä iän tarkastamista tai todentamista koskevaa Flanderin velvoitejärjestelmää digipalvelusäädöksen lisäksi. Tapaan, jolla palveluntarjoajat todentavat käyttäjien iän, sovelletaan edelleen yhdenmukaistettua eurooppalaista kehystä, erityisesti digipalvelusäädöksen 28 artiklaa ja siihen perustuvia Euroopan komission suuntaviivoja. Suuntaviivoissa määritellään vaatimukset, jotka koskevat muun muassa tehokkuutta, oikeasuhteisuutta, yksityisyyttä ja tietojen minimointia, ja niissä säädetään nimenomaisesti iän todentamisesta, jos kansallisissa säännöksissä on vahvistettu alaikäraja tietyille sosiaalisen median verkkopalvelujen ryhmille.
Digipalvelusäädöksen noudattamisen valvonta järjestetään jatkossakin kokonaan kyseisen säädöksen IV luvun mukaisesti. Säädöksen 28 artiklaa säännellään toimivaltasäännöillä, jotka on annettu 56 artiklassa. Euroopan komissiolla on yksinomainen toimivalta 34 ja 35 artiklassa säädettyjen erittäin suuria verkkoalustoja ja erittäin suuria verkossa toimivia hakukoneita koskevien lisävelvoitteiden osalta.
Luonnos sisältää myös tarvittavat säännökset henkilötietojen käsittelystä ja turvallisuudesta luettelon laatimisen yhteydessä asetusta (EU) 2016/679 sovellettaessa.
9. Toimenpiteellä pyritään suojelemaan alle 13-vuotiaita lapsia entistä paremmin tiettyihin verkossa toimiviin välityspalveluihin liittyviltä riskeiltä. Vuonna 2025 Belgian korkein terveysneuvosto tutki ruutuajan ja sosiaalisen median käytön vaikutuksia monialaisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Neuvosto korostaa, että vaikutukset ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja vahvasti asiayhteyteen sidottuja ja että digitaalinen media voi myös tarjota etuja. Samalla siinä yksilöidään erityisiä riskejä, kuten unihäiriöt, ongelmakäyttö, verkkokiusaaminen, lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin ja altistuminen haitalliselle sisällölle, joille pienet lapset ovat erityisen alttiita.
Päätös asettaa ikärajaksi 13 vuotta on tämän asiantuntijalausunnon mukainen. Suurin osa ikärajoitusta kannattavista asiantuntijoista suosittelee muille kuin chat-pohjaisille alustoille 13 vuoden vähimmäisikää. Sen jälkeen käyttö sallitaan asteittain vanhempien antaman ohjauksen, medialukutaidon ja valvonnan puitteissa.
Toimenpiteen tarve johtuu osittain siitä, että myös pienillä lapsilla on pääsy sosiaaliseen mediaan. Vaikka useimmat alustat asettavat käyttöehdoissaan 13 vuoden vähimmäisikärajan, ikärajalla näyttää olevan käytännössä vain vähäinen vaikutus. Medianestin vuoden 2025 tilastojen mukaan 84 prosenttia vanhemmista kertoo, että heidän lapsensa avasi ensimmäisen oman sosiaalisen median tilinsä ennen 13 vuoden ikää. Keskimääräinen ikä oli 10 vuotta ja 3 kuukautta.
Voimassa olevat EU:n säädökset sisältävät jo tärkeitä velvoitteita alaikäisten suojelemiseksi. Digipalvelusäädöksen 28 artiklassa edellytetään, että alaikäisten käytettävissä olevien verkkoalustojen on otettava käyttöön asianmukaiset ja oikeasuhteiset suojelutoimenpiteet, mutta siinä ei itsessään aseteta yhdenmukaista käytön alaikärajaa. Myöskään yleisen tietosuoja-asetuksen 8 artiklan mukainen Belgian 13 vuoden ikäraja ei muodosta yleistä ikärajaa käytölle, vaan se liittyy alaikäisen mahdollisuuteen antaa itsenäinen suostumus henkilötietojen käsittelyyn. Sen vuoksi luonnoksessa asetetaan selkeä lakisääteinen ikäraja.
Sosiaalisen median yleinen kielto tai korkeampi 15 tai 16 vuoden ikäraja jätettiin tarkoituksellisesti valitsematta. Käyttörajoitus koskee ainoastaan alle 13-vuotiaita lapsia ja vain niitä palveluja, jotka on sisällytetty palvelujen erityisiin riskeihin perustuvaan kattavaan luetteloon. Palvelua, joka tarjoaa riittävän turvallisen verkkoympäristön asianmukaisin suojelutoimenpitein, ei sisällytetä luetteloon tai se voidaan poistaa luettelosta. Näin vältetään se, että palveluja, joilla on erilaiset riskiprofiilit, kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.
Toimenpide on myös osa laajempaa lähestymistapaa, johon kuuluvat medialukutaito, vanhempien antama ohjaus, tietoisuuden lisääminen ja sääntöjen noudattamisen valvonta. Huomioon otetaan myös digipalvelusäädöksen mukainen mahdollisimman suuri yhdenmukaistaminen. Flanderi asettaa ikärajan mutta ei luo erillistä, teknistä velvoitteita tai huolellisuusvelvoitteita koskevaa kansallista järjestelmää iän todentamisen osalta. Tapaa, jolla palveluntarjoajat soveltavat iäntodentamissääntöjä, säännellään edelleen digipalvelusäädöksen 28 artiklalla ja Euroopan komission suuntaviivoilla. Sen ansiosta vältytään kansallisilta teknisiltä lisävaatimuksilta, ja vaikutukset rajat ylittävään palveluliikenteeseen jäävät vähäisiksi.
Toimenpiteellä pyritään näin ollen löytämään tasapaino pienten lasten terveyden, turvallisuuden ja kehityksen turvaamisen, heidän digitaalista osallistumista koskevan oikeutensa, henkilötietojen suojan ja sisämarkkinoilla tapahtuvan palvelujen vapaan liikkuvuuden välillä.
9a. Toimenpiteen tarkoituksena on suojella alaikäisten terveyttä, turvallisuutta sekä fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä tiettyjen verkossa toimivien välityspalvelujen aiheuttamilta riskeiltä. Näitä ovat muun muassa altistuminen haitalliselle tai ikätasolle sopimattomalle sisällölle, verkkokiusaaminen, lapsen houkuttelu seksuaalisin tarkoituksin, ongelmallinen tai riippuvuutta aiheuttava käyttö sekä suunnittelumekanismit, jotka kannustavat pitkäaikaiseen käyttöön.
Toimenpide perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntijalausuntoihin. Belgian korkein terveysneuvosto arvioi vuonna 2025 saatavilla olevaa tieteellistä näyttöä monialaisen kirjallisuuskatsauksen perusteella osittain GRADE-menetelmän mukaisesti. Neuvosto totesi, että ruutuajan ja sosiaalisen median käytön vaikutukset ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja vahvasti asiayhteyteen sidottuja. Vaikutusta määrittävät osittain sisältö, alustan rakenne, käyttöyhteys ja yksilölliset ominaisuudet. Samalla on havaittu konkreettisia riskejä, kuten verkkokiusaaminen, lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin, haitallinen sisältö, unihäiriöt ja ongelmakäyttö, joille pienet lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita.
Nämä havainnot tukevat pikemminkin kohdennettua kuin yleistä toimenpidettä. Luonnoksessa ei aseteta käyttörajoituksia kaikille digitaalisille palveluille tai välityspalveluille. Tyhjentävään luetteloon voidaan sisällyttää ainoastaan palvelut, joiden katsotaan luonteen, ominaisuuksien, käytön, laajuuden ja konkreettisten riskien perusteella todennäköisesti haittaavan alaikäisten kehitystä. Myös palvelun nykyiset suojelutoimenpiteet otetaan huomioon. Palvelua, joka tarjoaa riittävän turvallisen verkkoympäristön, ei sisällytetä luetteloon tai se voidaan poistaa luettelosta.
Myös asiantuntijalausunnot tukevat 13 vuoden ikärajan valintaa. Tarkemmin sanottuna suurin osa mukana olleista asiantuntijoista kannattaa muille kuin chat-pohjaisille alustoille 13 vuoden ikärajaa. Sen jälkeen käyttö aloitetaan valvotusti ja asteittain.
Lopuksi voidaan todeta, että toimenpide on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat medialukutaito, vanhempien antama opastus, sääntöjen noudattamisen valvonta ja digitaalinen resilienssi. Näin varmistetaan, että tavoitteeseen pyritään johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti (ks. ”Safe Online” -toimintasuunnitelma).
9b. Toimenpiteellä voi olla vaikutusta verkkopalvelujen rajat ylittävään tarjontaan, kun edellytetään, että palveluntarjoajat ottavat huomioon käyttäjiä koskevan 13 vuoden ikärajan. Rajoituksella ei kuitenkaan estetä yli 13-vuotiaita henkilöitä tarjoamasta tai käyttämästä palveluja valtioiden rajojen yli. Lisäksi sitä sovelletaan yksinomaan riskiperusteisesti valittuun palveluryhmään.
Voimassa olevassa lainsäädännössä tarjotaan jo merkittävää suojelua, mutta siinä ei aseteta tällaisten palvelujen saatavuudelle yleistä 13 vuoden vähimmäisikää. Digipalvelusäädöksen 28 artiklassa edellytetään, että alaikäisten käytettävissä olevat verkkoalustat toteuttavat asianmukaisia ja oikeasuhteisia suojelutoimenpiteitä. Sitä vastoin yleisen tietosuoja-asetuksen 8 artiklassa säädetty Belgian 13 vuoden ikäraja liittyy mahdollisuuteen antaa itsenäisesti suostumus henkilötietojen käsittelyyn, eikä se ole yleinen käytön ikäraja. Useiden alustojen käyttöehdoissa mainittu 13 vuoden ikäraja on ensisijaisesti sopimusperusteinen valinta.
Käytäntö on myös osoittanut, että tällaisten sopimusvelvoitteiden tehokkuus on rajallista. Medianestin vuoden 2025 tilastojen mukaan 84 prosenttia vanhemmista kertoo, että heidän lapsensa avasi ensimmäisen oman sosiaalisen median tilinsä ennen 13 vuoden ikää. Keskimääräinen ikä oli 10 vuotta ja 3 kuukautta. Korkein terveysneuvosto toteaa myös, että useat lapset käyttävät näitä alustoja jo kauan ennen 13 vuoden ikää ja että nykyiset iäntodentamistoimenpiteet ovat riittämättömiä.
Vähemmän rajoittavia toimenpiteitä on tarkasteltu, ja ne ovat edelleen osa toimintaperiaatetta. Tällaisia ovat muun muassa medialukutaito, tietoisuuden lisääminen, vanhempien antama ohjaus sekä toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan alustojen turvallisuutta. Korkein terveysneuvosto korostaa, että ikärajoitusta ei pitäisi katsoa erilliseksi toimenpiteeksi, ja kannattaa ennaltaehkäisyn, koulutuksen, tuen ja alustan vastuun yhdistelmää. Ikärajaa kannattavat asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pelkästään vanhempien antama ohjaus ja mediakasvatus eivät täysin kompensoi varhaiseen altistumiseen liittyvää kehityshaavoittuvuutta.
Sisämarkkinarajoituksen minimoimiseksi päätettiin olla asettamatta yleistä rajoitusta sosiaalisen median käytölle tai nostamatta ikärajaa 15 tai 16 vuoteen. Toimenpidettä sovelletaan ainoastaan alle 13-vuotiaisiin lapsiin ja yksinomaan palveluihin, joiden käytön rajoittaminen on erityisten riskien vuoksi perusteltua. Tämä edellyttää entistä kohdennetumpaa toimenpidettä kuin koko verkkopalveluryhmää koskeva yhtenäinen rajoitus.
9c. Toimenpiteen laatimisessa otettiin huomioon sekä alaikäisten suojelun merkitys että sen mahdolliset vaikutukset digitaaliseen osallistumiseen ja palvelujen rajat ylittävään liikkuvuuteen.
Tieteellinen näyttö ei kuitenkaan oikeuta sosiaalisen median yleiseen kielteiseen arviointiin. Korkein terveysneuvosto korostaa nimenomaan, että vaikutukset ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia ja asiayhteyteen sidottuja, ja että digitaaliset mediat voivat myös tarjota hyötyjä, kuten sosiaalisia yhteyksiä, oppimista, luovuutta ja tiedonsaantia. Näin ollen neuvosto varoittaa yleispätevästä lähestymistavasta ja huomauttaa, että riskit vaihtelevat alustan, sisällön, asiayhteyden ja vanhempien antaman tuen mukaan.
Juuri tästä syystä suunniteltu toimenpide on rajoitettu. Sosiaalisen median tai internetin käyttöä ei ole yleisesti kielletty. Käyttörajoitusta sovelletaan yksinomaan alle 13-vuotiaisiin lapsiin ja palveluihin, jotka on sisällytetty tyhjentävään luetteloon erityisen riskinarvioinnin perusteella. Jos palvelu tarjoaa riittävät suojelutoimenpiteet, sen lisääminen luetteloon ei ole aiheellista tai palvelu voidaan poistaa luettelosta.
Myös palveluntarjoajille iäntodentamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään. Luonnoksessa asetetaan sovellettava ikäraja, mutta siinä ei luoda erillistä iän tarkastamista tai todentamista koskevaa Flanderin velvoitejärjestelmää. Siinä otetaan huomioon mahdollisimman suuren yhdenmukaistamisen periaate, johon digipalvelusäädös perustuu: digipalvelusäädöksellä yhdenmukaistettujen seikkojen osalta tarjoajille ei aseteta kansallisia lisävelvoitteita.
Tapaan, jolla palveluntarjoajat todentavat käyttäjien iän, sovelletaan näin ollen edelleen eurooppalaista kehystä, erityisesti digipalvelusäädöksen 28 artiklaa ja Euroopan komission suuntaviivoja. Luonnoksessa ei säädetä mistään tietystä teknisestä menetelmästä, eikä siinä edellytetä henkilötodistuksen, sähköisen tunnistautumisen, kansallisen rekisteröintinumeron tai muiden erityisten tunnistautumismenetelmien käyttöä. EU:n suuntaviivojen mukaan iäntodentamismenetelmien on oltava muun muassa tarkkoja, luotettavia, vakaita, yksityisyyttä kunnioittavia ja syrjimättömiä.
Näin ollen kansallinen toimenpide rajoittuu ikärajan hyväksymiseen, ja sen täytäntöönpanoa koskevat tekniset velvoitteet ja huolellisuusvelvoitteet jätetään yhdenmukaistetun eurooppalaisen kehyksen varaan. Näin estetään uusien kansallisten teknisten vaatimusten asettaminen ja vähennetään siten myös palvelujen rajat ylittävän tarjoamisen mahdollisia esteitä.
Näiden rajoitusten perusteella vaikutusta palvelujen tarjoamiseen ei pidetä liiallisena tavoiteltuun suojelutavoitteeseen nähden. Toimimatta jättämisen mahdolliset haitat johtuvat siitä, että pienet lapset voisivat edelleen käyttää palveluja, joille he ovat kehityksellisestä näkökulmasta erityisen alttiita. Sen sijaan mahdollista markkinoiden estettä rajoittavat alhainen ikäraja, valikoivaa luetteloa koskeva lähestymistapa, dynaaminen arviointi sekä yhdenmukaisuus voimassa olevan EU:n lainsäädännön kanssa.
10. Perustekstien numerot tai nimet:
11. Ei
12.
13. Ei
14. Ei
15. Ei
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu
