Viesti 001
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 1412
Direktiivi (EU) 2015/1535
Ilmoitus: 2026/0260/DE
Jäsenvaltion ilmoitus luonnostekstistä
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20261412.FI
1. MSG 001 IND 2026 0260 DE FI 22-05-2026 DE NOTIF
2. Germany
3A. Bundesministerium für Wirtschaft und Energie, Referat EB3
3B. Der Beauftragte der Bundesregierung für Kultur und Medien (BKM), Referat KM56 (E-Mail: km56@bkm.bund.de)
4. 2026/0260/DE - SERV30 - Media
5. Laki eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistämisestä mediapalvelujen tarjoajien investointivelvoitteen avulla (Media Investment Obligation Act – MedienInvestVG)
6. Tilattavat mediapalvelut tai tilausvideopalvelut
7.
8. MedienInvestVG-lain mukaan mediapalvelujen tarjoajien, eli tilausvideopalvelujen ja televisioyhtiöiden, joilla on mediakirjastoja ja jotka hyötyvät Saksan katsojamarkkinoista, on investoitava 8 prosenttia nettoliikevaihdostaan (tai julkisen palvelun televisioyhtiöiden tapauksessa ohjelmien tuotantokustannuksistaan) eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten tuotantoon ja jakeluun. Tavoitteena on varmistaa investointien vakaa ja kestävä taso Saksan tuotanto-alalla. Määritelty osuus näistä investoinneista on kohdennettava kiintiöiden kautta uusien teosten tuotantoon (60 %), alkuperäisiin saksankielisiin teoksiin (80 %) sekä itsenäisten elokuvatuottajien tuotantoihin (70 %). Lisäksi oikeuksien palauttamista koskevan lausekkeen tarkoituksena on vahvistaa itsenäisten elokuvatuottajien asemaa. Riittävän joustavien markkinoiden takaamiseksi, poikkeuslausekkeen nojalla voidaan poiketa lain investointeja koskevista säännöksistä mediapalvelujen tarjoajan ja yhden tai useamman tuottajia edustavan järjestön välisellä vapaaehtoisella sopimuksella, edellyttäen että mediapalvelujen tarjoaja sitoutuu lisäämään investointejaan vähintään 12 prosentilla ja että käyttöoikeudet myönnetään oikeudenmukaisin ehdoin. Saksan liittovaltion elokuvavirasto (FFA) tarkastaa lakisääteisten ja vapaaehtoisten velvoitteiden noudattamisen luottamuksellisten liikevaihtotietojen ja investointiasiakirjojen perusteella, jotka mediapalvelujen tarjoajat toimittavat. Jos näitä ehtoja ei noudateta, elokuvavirasto voi määrätä tasoitusmaksun. Saksan liittohallituksen kulttuurista ja mediasta vastaava komissaari arvioi lain tehokkuuden kolmen vuoden kuluttua ja raportoi tuloksista liittopäiville.
9. MedienInvestVG-lain tarkoituksena on varmistaa investointien vakaa ja kestävä taso sekä markkinoiden monimuotoisuus ja samalla edistää Euroopan ja Saksan elokuvateollisuuden rakenteita sekä innovaatiovetoista kilpailua. Näin ollen, laki auttaa tuotantosektoria säilyttämään kilpailukyvyn Saksassa ja Euroopassa sekä vahvistaa eurooppalaista elokuva- ja televisioteollisuutta ja siihen osallistuvia luovan alan ammattilaisia.
9a. Saksan ja Euroopan tuotantoteollisuuden vahvistamisen sekä tarjolla olevan sisällön monipuolisuuden varmistamisen tavoitteen saavuttamiseksi MedienInvestVG-laki takaa, että tarvittavia investointeja ei ohjata pelkästään olemassa olevien tuotantojen oikeuksiin, vaan nimenomaan uuden sisällön luomiseen.
Velvollisuus osoittaa osa investoinneista saksan kielellä tuotettuihin alkuperäisteoksiin vahvistaa saksankielistä tuotantoteollisuutta, edistää kulttuurista monimuotoisuutta audiovisuaalisella alalla ja tukee saksan kieltä unionin oikeuden sallimissa rajoissa. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (AVMS-direktiivi) antaa myös jäsenvaltioille mahdollisuuden toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on suojella kulttuurista monimuotoisuutta audiovisuaalialan markkinoilla. Jäsenvaltiot voivat antaa AVMS-direktiivissä säädettyjä määräyksiä tiukempia säännöksiä, kuten kieliperusteisia vaatimuksia, edellyttäen, että ne ovat unionin oikeuden mukaisia. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) vahvisti tämän tarkastellessaan Espanjan kielikiintiötä (ks. EUT:n tuomio 5. maaliskuuta 2009 – C‑222/07 – UTECA).
Tukikelpoisten teosten on oltava pääasiassa sellaisten elokuvatuottajien tuottamia, jotka ovat itsenäisiä teoksen tilaavasta mediapalvelujen tarjoajasta (= suhteellinen itsenäisyys). Näin ollen tämä kiintiö voidaan vain, jos mediapalvelujen tarjoaja ei käytä määräysvaltaa tuottajaan nähden. Se vahvistaa markkinoiden moniarvoisuutta, suojaa monimuotoista tuotantoa ja hyödyttää viime kädessä käyttäjiä.
Lisäksi laki pyrkii kannustamaan elokuvantuottajia innovoimaan ja vahvistamaan taloudellista riippumattomuuttaan. Tämä tavoite saavutetaan antamalla elokuvantuottajille aiempaa kestävämpi mahdollisuus hyötyä audiovisuaalisten teosten kehittämisestä ja tuotannosta. Mediapalveluiden ja elokuvatuottajien välillä vallitsee tällä hetkellä rakenteellinen epätasapaino, joka haittaa alan innovaatiokykyä. Laki ratkaisee tämän ongelman ottamalla käyttöön asteittaisen oikeuksien palauttamisen tuottajien eduksi, mikä on sidottu investointivelvoitteeseen. Tämän järjestelmän ansiosta itsenäiset tuotantoyhtiöt voivat kartuttaa ajan kuluessa omaa oikeuksien valikoimaansa, markkinoida näitä oikeuksia itsenäisesti ja sijoittaa saadut tulot uudelleen uusien, innovatiivisten sisältöjen ja hankkeiden kehittämiseen. Tällä tavoin itsenäiset elokuvatuottajat pääsevät aiempaa kestävämmin osallisiksi kehittämiensä ja tuottamiensa teosten taloudellisesta menestyksestä, vahvistaen heidän taloudellista kestävyyttään ja hilliten tuotantomarkkinoilla vallitsevaa suuntausta kohti tiiviisti vertikaalisesti integroituneita yritysrakenteita.
Itsenäisten tuotantojen vahvistamisessa ei ole kyse ainoastaan taloudellisista tavoitteista. Se on myös olennainen osa kulttuurista monimuotoisuutta, kuten tunnustetaan Unescon yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä (2005). Investointivelvoite ja oikeuksien palautumismekanismi eivät ole erillisiä säännöksiä, vaan ne ovat tiiviisti toisiinsa kytkeytyneitä välineitä, joiden täysi sääntelyvaikutus saavutetaan vain, kun niitä sovelletaan yhdessä.
9b. Digitaalisen mediatekniikan kehitys ja kasvavat kaistanleveyden ovat johtaneet uusien tilauspalveluiden syntymiseen ja mediakentän yhdentymisen kasvaessa perusteelliseen muutokseen median kulutustottumuksissa. Tilattavat mediapalvelut – erityisesti tilaus- ja mainosrahoitteiset tilausvideopalvelut (S-VoD ja A-VoD) – kasvattavat edelleen suosiota samalla, kun perinteisen lineaarisen television katselu laskee. Markkinoita hallitsevat kansainväliset palveluntarjoajat, kuten Netflix, Amazon Prime Video, Apple TV ja Disney+, joiden valikoimat koostuvat pääasiassa niiden tilaamista tai yhteistuottamista teoksista, jotka eivät kuitenkaan täytä ”eurooppalaisen teoksen” kriteereitä. Euroopan unioni (EU) on vastannut näihin markkinoiden muutoksiin jo vuonna 2017: Riittävien investointien varmistamiseksi eurooppalaisiin teoksiin, audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin 13 artiklan 2 kohdassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus vaatia sekä alueelleen sijoittautuneita mediapalvelujen tarjoajia että alueelleen suunnattuja, mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneita mediapalvelujen tarjoajia (ns. rajat ylittävät palvelut) tekemään suoria investointeja eurooppalaisiin teoksiin.
Useat EU:n jäsenvaltiot, kuten Ranska, Italia, Portugali ja Espanja, hyödyntävät jo tätä EU-tason valtuutusta.
Myös Saksa on ottamassa sen käyttöön MedienInvestVG-lain myötä. Kun otetaan huomioon AVMS-direktiiviin perustuvat investointivelvoitteet, jotka ovat tulleet voimaan useissa muissa jäsenvaltioissa, tällaisen velvoitteen puuttuminen Saksassa on omiaan aiheuttamaan kilpailuhaittaa. Mediapalvelujen tarjoajat voisivat enenevässä määrin siirtää aiemmin Saksassa tehtyjä investointeja muihin Euroopan maihin täyttääkseen niissä sovellettavat velvoitteet. Euroopan audiovisuaalisen observatorion 11. syyskuuta 2025 julkaiseman raportin ”Report on Investments by Broadcasters and Streamers in European Original Content” (s. 18) mukaan maailmanlaajuisten suoratoistopalvelujen Saksassa tekemät investoinnit ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa jäsenvaltioissa tehdyt investoinnit, ja Saksan tuotantomarkkinoiden koko huomioon ottaen ne eivät myöskään täytä odotuksia.
9c. MedienInvestVG puuttuu kuitenkin mediapalvelujen tarjoajien yritystoiminnan vapauteen vain siinä määrin kuin se on ehdottomasti välttämätöntä: palveluntarjoajat täyttävät velvollisuutensa suorilla sijoituksilla, mutta säilyttävät vapauden valita elokuvan tuottajan sekä tuotettavan tai lisensoitavan audiovisuaalisen teoksen lajin, muodon ja sisällön tämän lain säännösten mukaisesti.
Investointivelvoite koskee mediapalvelujen tarjoajia, joiden liiketoimintamallit, ohjelmistotarjonta ja yritysrakenteet vaihtelevat huomattavasti. Suurimman mahdollisen joustavuuden varmistamiseksi 9 §:ssä annetaan palveluntarjoajille oikeus tehdä sopimuksia yhden tai useamman elokuvatuottajia edustavan yhdistyksen kanssa ja siten poiketa lain investointeihin liittyvistä vaatimuksista. Tällä opt-out-säännöksellä pyritään turvaamaan lakisääteisen puuttumisen oikeasuhteisuus sekä varmistamaan, että velvoite pannaan täytäntöön perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Joustomahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää, että mediapalvelun tarjoaja sitoutuu lisäämään investointeja vähintään 12 prosentilla, ja sopimukseen on sisällyttävä käyttöoikeuksia koskeva kohta, jossa otetaan huomioon molempien osapuolten edut asianmukaisesti. Näin taataan, että lakisääteiset tavoitteet saavutetaan tai ylitetään vähintään vastaavassa määrin myös toimialakohtaisen sopimuksen puitteissa. Opt-out-säännös koskee kaikkia mediapalvelujen tarjoajia tasapuolisesti.
Tämä yhdistelmä yhtäältä yksilöllisesti neuvoteltuihin sopimuksiin ja lakisääteisiin määräyksiin sisältyviä vapaaehtoisia investointisitoumuksia ja toisaalta mediapalvelujen tarjoajille asetettua lakisääteistä investointien vähimmäiskiintiötä mahdollistaa mahdollisimman suuren taloudellisen joustavuuden ja takaa samalla investointien vähimmäistason Saksassa.
10. Viittaukset perusteksteihin: Perustekstejä ei ole saatavilla
11. Ei
12.
13. Ei
14. Ei
15. Ei
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu
