Viesti 001
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 1246
Direktiivi (EU) 2015/1535
Ilmoitus: 2026/0224/AT
Jäsenvaltion ilmoitus luonnostekstistä
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20261246.FI
1. MSG 001 IND 2026 0224 AT FI 05-05-2026 AT NOTIF
2. Austria
3A. Bundesministerium für Wirtschaft, Energie und Tourismus
Abteilung II/8
A-1010 Wien, Stubenring 1
E-Mail: not9834@bmwet.gv.at
3B. Amt der Oö. Landesregierung
Direktion Verfassungsdienst - Oö. Landtagsdirektion
A-4021 Linz, Landhausplatz 1
Telefon +43-732/7720-11171
E-Mail: verfd.post@ooe.gv.at
4. 2026/0224/AT - X30M - Tekstiilit ja kalusteet
5. Maakuntalaki, jolla muutetaan Ylä-Itävallan jätehuoltolakia (AWG) 2009
(Ylä-Itävallan jätehuoltolain muutos 2026 – Ylä-Itävalta. Jätehuoltolain muutos 2026)
6. Käytettyjen tekstiilien toimittaminen jätteenä
7.
8. Jätehuoltoalan käytettyjen tekstiilien markkinoiden epävakauteen vastauksena lakiin kirjataan velvollisuus toimittaa käytöstä poistettaviksi ja jätteeksi tarkoitetut käytetyt tekstiilit kunnallisille jätehuoltoyhdistyksille tai erityisaseman omaaville kaupungeille, jotta niiden asianmukainen käsittely ja loppusijoitus voidaan varmistaa pitkällä aikavälillä.
9. Julkisten palvelujen puitteissa on varmistettava kotitalouksista peräisin olevien käytettyjen tekstiilien asianmukainen keräys, hyödyntäminen ja käsittely. Samalla on taattava myös koordinoitu ja tehokas jätehuolto. Sen vuoksi käytettyjen tekstiilien pakollisen toimitusjärjestelmän standardoinnilla kotitalouksista piirikuntien jätehuoltoyhdistyksille tai erityisaseman omaaville kaupungeille pyritään varmistamaan, että nämä käytetyt tekstiilit kerätään ja hyödynnetään asianmukaisesti. ”Ylä-Itävallan käytettyjen tekstiilien ratkaisu” [Oö. Alttextilienlösung] ei ainoastaan auta ehkäisemään yksityisten kerääjien järjestämiin keräyksiin säännöllisesti liittyviä ongelmia ja lisää erilliskerättyjen käytettyjen tekstiilien keräysastetta, vaan myös edistää ympäristön ja paikallisen maiseman suojelua.
9a. Säännöksellä tavoitellaan yleisen edun mukaisia pakottavia syitä, erityisesti ympäristönsuojelua sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä oikeuskäytännössään kehittänyt (alkaen EUT 7.2.1985, asia 240/83, Association de défense des brûleurs d’huiles usagées, kohta 15). Tähän kuuluu myös kaupunkiympäristön suojelu (EUT 30.1.2018, yhdistetyt asiat C-360/15 ja C-31/16, Visser, kohta 135).
Säännöstä perustellaan lisäksi kaupunkikuvan suojelulla, jonka unionin tuomioistuin on niin ikään tunnustanut yleisen edun mukaiseksi pakottavaksi syyksi (EUT 29.1.2001, asia C-17/00, De Coster, kohta 36).
Toimenpiteen soveltuvuuden osalta on todettava, että jätteiden luovutusvelvollisuus on omiaan saavuttamaan edellä mainitut tavoitteet, koska se varmistaa käytettyjen tekstiilien asianmukaisen keräyksen ja hyödyntämisen riippumatta niiden kulloisestakin markkina-arvosta. Säännöksellä ehkäistään yksityisten kerääjien toiminnasta aiheutuvia haittoja ympäristönsuojelulle, kaupunkiympäristölle ja kaupunkikuvalle. Samalla se on tarpeen kunnallisen jätehuollon jatkuvuuden, ennakoitavuuden ja kehittämisen turvaamiseksi.
Käytettyjen tekstiilien keräämisen keskittäminen kunnallisille toimijoille varmistaa, että tekstiilit kerätään tavalla, joka mahdollistaa niiden mahdollisimman tehokkaan jatkohyödyntämisen. Vain näin voidaan edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, saavuttaa asetetut tavoitteet sekä vähentää jatkuvasti ympäristölle haitallista loppusijoitusta. Kun käytettyjen tekstiilien keräys tapahtuu yksinomaan kunnallisen keräysjärjestelmän kautta, edellä kuvatut menettelyt varmistavat, että tekstiilit täyttävät luovutushetkellä tietyt laatuvaatimukset (puhtaita, kuivia, ehjiä ja käyttökelpoisia), ne varastoidaan asianmukaisesti ja niiden hyödyntäminen tai käsittely tapahtuu ympäristön kannalta kestävällä ja jäljitettävällä tavalla.
9b. Ylä-Itävallassa kotitalouksista peräisin olevien käytettyjen tekstiilien osalta on jätehuoltoyhdistysten järjestämän organisoidun keräysjärjestelmän rinnalle kehittynyt myös useiden yksityisten toimijoiden ylläpitämä konttikeräysjärjestelmä. Käytännössä tästä aiheutuu kuitenkin usein merkittäviä ongelmia.
Yksityisten yritysten tarjoama konttikeräys vaikeuttaa usein tekstiilien asianmukaista hyödyntämistä. Jätteen haltijoiden keräysastioihin toimittamat käytetyt tekstiilit on usein pakattu puutteellisesti, ne ovat epätäydellisiä (esimerkiksi yksittäisiä kenkiä), tai ylitäysien keräysastioiden tapauksessa niitä jätetään keräyspisteiden viereen ilman sääsuojausta. Kastuneita ja likaantuneita tekstiilejä ei voida kierrättää, vaan ne on käsiteltävä sekajätteenä.
Sen sijaan piirikuntien jätehuoltoyhdistysten ja erityisaseman omaavien kaupunkien ylläpitämissä jäteasemissa tapahtuva käytettyjen tekstiilien keräys on toimivaksi osoittautunut ja vakiintunut järjestelmä. Keräyspisteissä tekstiilien pakkaamiseen tarjotaan erityisiä hengittäviä ja läpinäkyviä säkkejä, joiden avulla tekstiilien laatu voidaan tarkistaa vastaanoton yhteydessä tai lajittelun aikana. Käytettyjen vaatteiden keräys tapahtuu tätä varten varatulla, yleensä katetulla alueella jäteasemien valvonnassa. Kengät kerätään erikseen.
Kotitalouksista peräisin olevien käytettyjen tekstiilien keräyksen tulisi ensisijaisesti tapahtua olemassa olevien jäteasemien kautta. Näillä asemilla on tarvittava infrastruktuuri ja organisatoriset edellytykset käytettyjen tekstiilien asianmukaisen, valvotun ja laadukkaan vastaanoton varmistamiseksi. Muita keräysmuotoja, erityisesti keräyskontteja, olisi pidettävä jäteasemakeräystä täydentävinä eikä ensisijaisina ratkaisuina. Lainsäädännössä jätetään tietoisesti piirikuntien jätehuoltoyhdistyksille ja erityisaseman omaaville kaupungeille tietty harkintavalta järjestelyjen toteuttamisessa, jotta ne voivat joustavasti ottaa huomioon paikalliset olosuhteet.
Erityisesti kaupunkialueilla käytettyjen tekstiilien keräyskontit ovat säännöllisesti ylitäysiä tai likaantuneita. Niiden puhdistaminen ja ympärille jätetyn jätteen poistaminen on kuitenkin yleensä vaikeaa, koska yksityisiin toimijoihin ei useinkaan saada yhteyttä. Käytännössä velvollisuus poistaa virheellisesti sijoitettu jäte jää jälleen kuntien vastuulle. Tästä aiheutuu kunnille lisäkustannuksia.
Yksityisissä keräysjärjestelmissä tekstiilijätettä viedään joissakin tapauksissa kolmansiin maihin uudelleenkäytön varjolla. Tällöin osa lajittelemattomista vientitekstiileistä voi päätyä kolmansissa maissa sijaitseville (laittomille) kaatopaikoille.
Lisäksi kokemukset osoittavat, että yksityiset yritykset toimivat vain siellä, missä taloudellisesti arvokkaat materiaalivirrat tuottavat riittävää taloudellista hyötyä. Aiemmin on myös havaittu, että keräystoiminta lisääntyi huomattavasti ajanjaksoina, jolloin käytettyjen tekstiilien hyödyntäminen oli erityisen kannattavaa. Käytettyjen tekstiilien yhteydessä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksityiset toimijat keskittyvät taloudellisesti kannattaviin tekstiiliryhmiin (esimerkiksi uudelleenkäyttöön soveltuviin tuotteisiin sekä kierrätykseen soveltuviin materiaaleihin) ja tarjoavat keräyspalveluja vain alueilla, joilla tällaisia tekstiilejä syntyy. Se, että toiminta kohdistuu ainoastaan taloudellisesti kannattaviin alueisiin ja jätevirtoihin ja että sitä harjoitetaan vain silloin, kun se on taloudellisesti edullista, johtaa hajanaiseen keräysjärjestelmään ja puutteisiin jätehuollon palveluissa.
9c. Kotitalouksista peräisin olevia käytettyjä tekstiilejä koskeva uusi sääntelykehys, jossa jätteet on toimitettava kunnalliseen järjestelmään,
- on syrjimätön,
- perustuu yleisen edun mukaisiin pakottaviin syihin,
- soveltuu tavoiteltujen päämäärien saavuttamisen varmistamiseen, ja
- ei ylitä sitä, mikä on tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä.
Syrjimättömyyden osalta on todettava, että ehdotettuja säännöksiä sovelletaan samalla tavalla sekä kotimaisiin että ulkomaisiin yksityisiin kerääjiin. Koska arviointiperusteet eivät liity sellaisiin tekijöihin, jotka kotimaisten yritysten olisi helpompi täyttää, kyse ei ole myöskään välillisestä syrjinnästä.
Säännös ei myöskään ole suhteeton eikä ylitä sitä, mikä tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen. Yksityiset yritykset eivät kuitenkaan ole täysin suljettuja markkinoilta, sillä alueiden jätehuoltoyhdistykset ja erityisaseman omaavat kaupungit voivat edelleen antaa kolmansien osapuolten tehtäväksi keräyksen toteuttamisen, mikä varmistaa niiden osallistumisen jätehuoltoon osana julkisen palvelun tehtävää. Samalla alueiden jätehuoltoyhdistysten ja erityisaseman omaavien kaupunkien osaaminen ja kokemus varmistavat, että käytössä ovat vain sellaiset keräysjärjestelmät, jotka takaavat laadunvarmistetun, luotettavan, jatkuvan ja kattavan käytettyjen tekstiilien keräyksen.
On myös huomattava, että ehdotettu säännös koskee ainoastaan keräyspalvelun suorittamista. Yksityiset jäte- ja kiertotalousalan yritykset pysyvät edelleen mukana hyödyntämisketjussa ja arvonluonnissa, sillä jätehuoltoyhdistykset toimittavat kerätyt, laadunvarmistetut jakeet näille yrityksille jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä varten.
Kuntien paikallisen jätteenkeruuvastuun mukaisesti velvollisuus toimittaa jätteet kunnalliseen keräysjärjestelmään koskee ainoastaan kotitalouksista peräisin olevien käytettyjen tekstiilien keräystä. Yksityiset yritykset voivat siten edelleen kerätä käytettyjä tekstiilejä yrityksiltä sekä harjoittaa tekstiilien hyödyntämistoimintaa (lajittelu, käsittely, kierrätys ja vastaavat toimet). Ne eivät näin ollen myöskään edellä mainituista syistä ole suljettuja käytettyjen tekstiilien hallinnasta kokonaisuudessaan. Ainoastaan keräyspalvelu osoitetaan piirikuntien jätehuoltoyhdistysten ja erityisaseman omaavien kaupunkien tehtäväksi, jolloin varmistetaan, etteivät rinnakkaiset keräysjärjestelmät lisää tämän jätelajin kokonaiskustannuksia.
10. Viittaukset perusteksteihin:
11. Ei
12.
13. Ei
14. Ei
15. Kyllä
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu
