Viesti 901
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 1285
Tietojen toimittamismenettely EY - EFTA
Ilmoitus: 2026/9007/NO
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20261285.FI
1. MSG 901 IND 2026 9007 NO FI 08-05-2026 NO NOTIF
2. Norway
3A. Royal Ministry of Trade, Industry and Fisheries
Departement of Trade Policy
P.O. Box 8090, Dep
NO-0032 Oslo
Norway
3B. The Ministry of Children and Families
Department of Childhood, Youth and Familiy Affairs
P.O. Box 8036, Dep
0030 Oslo
Norway
The Ministry of Digitalisation and Public Governance
P.O. Box 8004, Dep
0030 Oslo
Norway
4. 2026/9007/NO - SERV60 - Internetpalvelut
5. Luonnos laiksi sosiaalisen median käyttöä koskevasta ikärajasta
6. Sosiaalisen median palvelut, tietoyhteiskunnan palvelut.
7.
8. Lakiluonnoksella otetaan käyttöön sosiaalisen median käyttöä koskeva ikäraja Norjassa siten, että lapsilla ei ole pääsyä sosiaaliseen mediaan ennen kuin sinä vuonna, jona he täyttävät 16 vuotta.
Lain tarkoituksena on suojella lapsia sosiaalisen median mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta (ks. vaikutustenarvioinnin 2 kohta, jossa käsitellään sosiaaliseen mediaan liittyviä riskejä, sekä lakiluonnoksen 1 §).
Lain soveltamisalaan kuuluvat sosiaalisen median palvelut ovat tietoyhteiskunnan palveluja, joiden avulla käyttäjät voivat luoda profiilin ja luoda yhteyksiä muihin käyttäjiin ja jotka tallentavat ja levittävät käyttäjien palveluun lataamaa julkista sisältöä ilman, että sisältöä valvotaan toimituksellisesti (ks. sosiaalisen median määritelmä vaikutustenarvioinnin 3.2 kohdasta ja lakiluonnoksen 2 §:stä).
Harkinnassa on useita ikärajaa koskevia poikkeuksia, muun muassa palveluille, jotka tarjoavat pääasiassa tietokonepelejä, tavaroiden tai palvelujen ostamista ja myyntiä ja koulutukseen ja vapaa-ajan toimintaan liittyviä suljettuja ryhmiä, sekä digitaalisille viestintäpalveluille (ks. vaikutustenarvioinnin 3.4 kohta ja lakiluonnoksen 2 §:n 2 momentti). Poikkeukset otetaan huomioon ETA-kuulemismenettelyn aikana.
ETA-kuulemista varten esitetään kaksi vaihtoehtoista ehdotusta: toisessa on haitallisuutta koskeva ehto ja toisessa ei. Ministeriöt pohtivat, pitäisikö ikärajaa soveltaa vain haitalliseen sosiaaliseen mediaan (ks. vaikutustenarvioinnin 3.3 kohta ja lakiluonnoksen 2 §:n 3 momentti ja 4 §). Jos ministeriöt päättävät, että haitallisuutta koskeva ehto on sisällytettävä lakiin, se voi johtaa muutoksiin lakiluonnoksen 2 §:n 2 momentissa säädettyihin poikkeuksiin, sillä tällaisille poikkeuksille ei välttämättä ole enää yhtä suurta tarvetta.
Lakia sovelletaan sosiaalisen median palveluihin, jotka on suunnattu Norjan markkinoille tai joita tarjoavat Norjaan sijoittautuneet toimijat (ks. lain maantieteellinen soveltamisala vaikutustenarvioinnin 3.7 kohdasta ja lakiluonnoksen 3 §:stä).
Lapsille tai vanhemmille ei ehdoteta seuraamuksia ikärajan noudattamatta jättämisestä.
Oletuksena on, että sosiaalisen median tarjoajat toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien ETA-lainsäädännön mukainen yksityisyyttä kunnioittava iänvarmistusratkaisu, sen varmistamiseksi, että kansallista ikärajaa noudatetaan. Oletuksena on, että ikäraja voidaan panna täytäntöön digipalvelusäädöksellä, kun määräys on sisällytetty ETA-sopimukseen ja saatettu osaksi Norjan lainsäädäntöä.
Ehdotetaan, että kansalliset viranomaiset määrittelevät, mihin laissa määriteltyihin sosiaalisen median palveluihin kansallisen lainsäädännön mukaista ikärajaa sovelletaan, sekä valvovat näitä palveluja (ks. vaikutustenarvioinnin 3.8 kohta ja lakiluonnoksen 5 §).
Lapsi- ja perheministeriön sekä digitalisaatio- ja julkishallintoministeriön mielestä ehdotus on ETA-lainsäädännön mukainen (ks. vaikutustenarvioinnin 4 kohta).
9. Lain tarkoituksena on suojella lapsia sosiaalisen median mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Norjan hallituksen politiikkaan kuuluu lasten suojeleminen verkossa (ks. lisätietoja hallituksen politiikasta tällä alalla suurkäräjille toimitetusta kertomuksesta nro 32 (2024–2025).
Ministeriöt katsovat, että sosiaalisen median käytölle asetettava ikäraja, joka ulottuu siihen vuoteen asti, jona lapsi täyttää 16 vuotta, on asianmukainen, tarpeellinen ja oikeasuhteinen toimenpide, joka on ETA-lainsäädännön mukainen (ks. vaikutustenarvioinnin 4 kohta).
9a. Asianmukaisuus
Norjan terveysvirasto on laatinut kansalliset ruutuohjeet lapsille. Kyseisten ohjeiden mukaan alle 18-vuotiaiden lasten on noudatettava ikärajoja ja rajoitettava sosiaalisen median käyttöä. Ottaen huomioon vaikutustenarvioinnin 2 kohdassa esitetyt sosiaalisen median käyttöön liittyvät riskit ministeriöt katsovat, etteivät pelkät ruutuohjeet ja muut valistustoimenpiteet riitä. Nykyään useilla alustoilla on 13 vuoden ikäraja. Ne eivät kuitenkaan voi täysin valvoa käyttäjän todellista ikää, joten se ei riitä suojelemaan lapsia.
Ministeriöt katsovat, että sosiaalisen median käytölle asetettavan kansallisen ikärajan käyttöönotto on asianmukainen keino suojella lapsia sosiaalisen median aiheuttamilta riskeiltä. Sitä sovelletaan kaikkiin ikärajaa nuorempiin lapsiin, ja se on muita tarkempi ja tehokkaampi toimenpide lasten suojelemiseksi. Kun digipalvelusäädös on saatettu osaksi Norjan lainsäädäntöä, alustojen on varmistettava ikäraja digipalvelusäädöksen säännösten mukaisesti. Ministeriöt katsovat, että näin taataan asianmukaisen suoja lapsille, vaikka ikärajaa saatetaan kiertää teknisten keinojen avulla. Ministeriöt korostavat, että ikäraja itsessään ei riitä suojelemaan kaikkia lasten oikeuksia sosiaalisessa mediassa tai internetissä. Viitataan edellä mainittuun hallituksen politiikasta tällä alalla suurkäräjille toimitettuun kertomukseen nro 32 (2024–2025).
9b. Toimenpide on tarpeellinen, koska muut, vähemmän rajoittavat toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Alustoja tarjoavilla yrityksillä on nykyään omat ikärajansa, mutta niiden ikävalvonta ei ole riittävän tehokasta. Vanhemmille suunnatut tiedot, kouluissa annettu opastus ja alustoille esitetyt vaatimukset lasten käyttöasetusten parantamiseksi eivät ole estäneet useita, suositeltua ikää nuorempia lapsia käyttämästä sosiaalista mediaa siitä huolimatta (ks. 2 kohta). Käytäntö on osoittanut, että lasten ja vanhempien on vaikea vastustaa painetta käyttää sosiaalista mediaa, kun monet ikätoverit käyttävät sitä. Ruutuaika on runsasta, ja norjalaiset lapset ja nuoret kuuluvat maailman kärkijoukkoon näyttölaitteiden, sosiaalisen median ja digitaalisen teknologian käytössä.
Nykyinen tilanne aiheuttaa lapsille ja nuorille kohtuuttoman suuren riskin, ja valtiolla on velvollisuus suojella heitä siltä. Viitataan vaikutustenarvioinnin 2 kohtaan, jossa käsitellään sosiaalisen median aiheuttamia riskejä. Sen vuoksi ministeriöt katsovat, että on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki lapset saavat kasvaa turvallisesti digitaalisessa maailmassa. Tieto digitaaliteknologian vaikutuksista lapsiin kehittyy nopeasti, mutta se on edelleen jäljessä teknologian kehityksestä, joka leimaa lasten arkea. Ministeriöt pitävät sen vuoksi aiheellisena noudattaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja varmistaa, etteivät kasvavat lapset altistu tekniikalle, joka voi olla haitallista heille ja heidän kehitykselleen.
Ikärajan käyttöönotolla tarjotaan selkeä kehys sosiaalisen median käytölle. Sillä myös tuetaan vanhempia lasten sosiaalisen median käytön rajoittamisessa, sillä laissa asetetaan selkeät rajat, jotka koskevat kaikkia. Ministeriöt pitävät sen vuoksi tarpeellisena ottaa käyttöön lakisääteinen ikäraja, jotta voidaan vähentää sosiaalisen median käytön riskejä lapsille ja nuorille.
9c. Jotta toimenpide on oikeasuhteinen, lasten suojelusta koituvat hyödyt on punnittava suhteessa haittoihin, joita siitä aiheutuu lapsille, vanhemmille, alustoille ja muille. Ikärajan asettaminen loukkaa useita lasten ihmisoikeuksia, kuten oikeutta ilmaista itseään ja oikeutta yksityisyyteen. Ministeriöt ovat sen vuoksi korostaneet, että laki ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen lasten suojelemiseksi.
Ensiksi on käsiteltävä kysymystä siitä, millainen ikäraja on asetettava: Ikärajaa ei saa asettaa korkeammalle kuin on tarpeen lasten suojelemiseksi. Ikärajan on oltava riittävän korkea sen varmistamiseksi, että lapset ovat riittävän kypsiä suojautumaan sosiaalisen median aiheuttamilta riskeiltä. Objektiivista näyttöä oikean kypsyys- ja kehitystason määrittämiseksi on vähän.
Ikärajan määrittämisen osalta on pohdittu erilaisia tapoja, kuten sitä, olisiko vanhempien suostumus sallittava. Tähän liittyy riski siitä, että ikärajaa kierretään ja että vanhempia painostetaan antamaan pääsy sosiaaliseen mediaan lapsille, jotka eivät ole riittävän kypsiä, koska ystävät ovat saaneet pääsyn siihen. Siksi on tultu siihen tulokseen, että tehokkain tapa suojella lapsia on asettaa ehdoton ikäraja.
Ehdotetaan, että ikäraja asetetaan vuoteen, jona lapsi täyttää 16 vuotta. Tämä tarkoittaa, että sosiaalisen median käyttöä lykätään vuoteen, jona toisen asteen opinnot alkavat. Siihen mennessä lapset ovat yleensä kypsempiä, ja heillä on paremmat valmiudet käyttää sosiaalista mediaa. Ikärajan asettaminen sen vuoden mukaan, jona lapsi täyttää 16 vuotta, eikä tarkan syntymäajan mukaan voi auttaa vähentämään syrjäytymistä samaan ikäryhmään kuuluvien lasten keskuudessa.
Jotta lain oikeasuhteisuus voidaan varmistaa, harkitaan sellaisen ehdon lisäämistä, jonka mukaan ikäraja koskee vain haitallisia sosiaalisen median palveluja (ks. vaikutustenarvioinnin 3.3 kohta). Se voi auttaa varmistamaan, ettei toimenpide koske sosiaalista mediaa, johon liittyy vain vähän tai hyvin vähän riskejä, kuten sosiaalista mediaa, jossa nuoret suosittelevat elokuvia ja kirjoja. Lisäksi ehdotetaan useita ikärajaa koskevia poikkeuksia sen varmistamiseksi, ettei toimenpide ylitä sitä, mikä on tarpeen (ks. vaikutustenarvioinnin 3.4 kohta).
Ikärajan käyttöönotto voi johtaa tahattomiin seurauksiin, kuten sääntelemättömien alustojen käytön lisääntymiseen tai ikävalvonnan kiertämiseen. Ministeriöt katsovat kuitenkin, että ikärajan käyttöönotto on sekä asianmukaista että tärkeää ja että sillä voi olla normatiivista vaikutusta. Ikärajan käyttöönoton mahdollisia haittoja on myös arvioitava nykyiseen tilanteeseen liittyvän riskin valossa, ja ministeriöiden näkemyksen mukaan riski, jolle nuoret nykyään altistuvat, on kestämätön.
Ministeriöt olettavat, että alustat suorittavat iänvarmistuksen tavalla, jolla turvataan yksityisyys ja joka muutoin noudattaa ETA-lainsäädäntöä, ja että se ei muodostu kohtuuttoman hankalaksi alustojen toteuttaa.
10. Viittaukset perusteksteihin: Perustekstejä ei ole
11. Ei
12.
13. Ei
14. Ei
15. Kyllä
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu