Viesti 001
Komission tiedonanto - TRIS/(2026) 1330
Direktiivi (EU) 2015/1535
Ilmoitus: 2026/0242/GR
Jäsenvaltion ilmoitus luonnostekstistä
Notification – Notification – Notifzierung – Нотификация – Oznámení – Notifikation – Γνωστοποίηση – Notificación – Teavitamine – Ilmoitus – Obavijest – Bejelentés – Notifica – Pranešimas – Paziņojums – Notifika – Kennisgeving – Zawiadomienie – Notificação – Notificare – Oznámenie – Obvestilo – Anmälan – Fógra a thabhairt
Does not open the delays - N'ouvre pas de délai - Kein Fristbeginn - Не се предвижда период на прекъсване - Nezahajuje prodlení - Fristerne indledes ikke - Καμμία έναρξη προθεσμίας - No abre el plazo - Viivituste perioodi ei avata - Määräaika ei ala tästä - Ne otvara razdoblje kašnjenja - Nem nyitja meg a késéseket - Non fa decorrere la mora - Atidėjimai nepradedami - Atlikšanas laikposms nesākas - Ma jiftaħx il-perijodi ta’ dewmien - Geen termijnbegin - Nie otwiera opóźnień - Não inicia o prazo - Nu deschide perioadele de stagnare - Nezačína oneskorenia - Ne uvaja zamud - Inleder ingen frist - Ní osclaíonn sé na moilleanna
MSG: 20261330.FI
1. MSG 001 IND 2026 0242 GR FI 15-05-2026 GR NOTIF
2. Greece
3A. ΕΛΟΤ, ΚΕΝΤΡΟ ΠΛΗΡΟΦΟΡΗΣΗΣ ΟΔΗΓΙΑΣ 98/34/Ε.Ε, ΚΗΦΙΣΟΥ 50, 121 33 ΠΕΡΙΣΤΕΡΙ, ΑΘΗΝΑ, Τ/Φ: + 30210- 2120104, Τ/Ο: + 30210- 2120131
3B. Υπουργείο Κλιματικής Κρίσης και Πολιτικής Προστασίας Διακυβέρνησης, Λεωφ. Κηφισίας 37-39 Τ.Κ. 15123 Μαρούσι,1,Τηλ.: +30 2132510149 9098852, αρμ.: Υπουργός Κλιματικής Κρίσης και Πολιτικής Προστασίας κ. Ευάγγελος Τουρνάς , e-mail :minister@civilprotection.gr
4. 2026/0242/GR - S00E - Ympäristö
5. Asetusluonnos arkeologisten kohteiden paloturvallisuudesta
6. Arkeologisten kohteiden palontorjunta
7.
8. Tämän asetuksen tarkoituksena on luoda kattava sääntelykehys ulkona sijaitsevien arkeologisten kohteiden paloturvallisuustoimenpiteiden ja -välineiden toteuttamiselle ja valvonnalle, tavoitteena parantaa paloturvallisuustasoa, vähentää haavoittuvuutta sekä rajoittaa mahdollisten tulipalojen leviämistä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tämä asetus asettaa vähimmäisvaatimukset toimenpiteille ja välineille, joilla varmistetaan yleisön oikea-aikainen varoittaminen tulipalon sattuessa, poistumisreittien ja hätäpoistumisteiden turvaaminen, tarvittavien opasteiden asentaminen, järjestettyjen evakuointisuunnitelmien laatiminen, henkilöstön koulutus, kasvillisuuden hallinta ja suojavyöhykkeiden perustaminen, rakennusten ja tilojen vaipan rakenteellinen paloturvallisuus, aktiivisten palontorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen sekä paloturvallisuuslaitteiden ja -järjestelmien tarkastus ja kunnossapito.
Lisäksi asetuksen täytäntöönpano helpottaa koordinointia ja vahvistaa yhteistyötä yhteisesti toimivaltaisten viranomaisosastojen ja -virastojen välillä, varmistaen näin yhtenäisen, koordinoidun ja tehokkaan reagoinnin kaikkiin uhkiin sekä niiden edellyttämän valmiuden ja välittömän operatiivisen toiminnan mahdollisessa onnettomuustilanteessa.
Tämä asetus, joka on erityinen ulkona sijaitsevien arkeologisten kohteiden paloturvallisuutta koskeva säädös, sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka täydentävät yleisiä ulkoalueiden paloturvallisuutta koskevia asetuksia ja määräyksiä, kuten kiinteistöjen paloturvallisuusasetusta metsien sisällä tai niiden läheisyydessä (Kreikan virallinen lehti, II sarja, nro 3475), rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä (presidentin asetus 41/2018, virallinen lehti, I sarja, nro 80, ja presidentin asetus nro 71/1988, virallinen lehti, I sarja, nro 32), pelastuslaitoksen määräystä nro 3/2015 (virallinen lehti, II sarja, nro 529) sekä yhteisministeriön päätöstä nro ΥΠ 1157/2026 (virallinen lehti, II sarja, nro 2323), ja on näihin nähden ensisijainen niiden asettamien vaatimusten osalta.
Koska kyseessä on kuitenkin paloturvallisuusvaatimuksia koskeva erityismääräys, sitä sovelletaan yhdessä muiden rakenteiden tai niiden laitteistojen turvallisuutta ja toimivuutta koskevien erityismääräysten vaatimusten kanssa.
Tämä asetus ei koske tuhopolttoa, sabotaasia, ilkivaltaa, tulipalon syttymistä terroriteon seurauksena eikä muita vastaavia tekoja.
9. 1. Direktiivi (EU) 2015/1535 ja presidentin asetus 81/2018
Teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annettu direktiivi (EU) 2015/1535 saatetaan osaksi Kreikan lainsäädäntöä presidentin asetuksella nro 81/2018. Mekanismin tarkoituksena on ennaltaehkäisevä avoimuus sekä perusteettomien sisämarkkinoiden esteiden ehkäiseminen kansallisten teknisten määräysten kautta.
Presidentin asetuksen nro 81/2018 6 §:n mukaisesti teknisiä määräyksiä laativien ministeriöiden ja virastojen on ilmoitettava näistä Euroopan komissiolle ELOT-tietokeskuksen välityksellä, joka toimii kansallisena yhteyspisteenä.
2. ”Odotusaika”
Presidentin asetuksen nro 81/2018 7 §:n 1 momentissa säädetyn yleisen säännön mukaisesti sen laatijan on teknisen määräyksen luonnoksen ilmoittamisesta alkaen lykättävä sen hyväksymistä kolmella kuukaudella siitä päivästä, jona Euroopan komissio on vastaanottanut ilmoituksen. Tätä ajanjaksoa kutsutaan odotusajaksi, eli ajanjaksoksi, jonka aikana luonnosta ei voida hyväksyä, jotta komissiolla ja muilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus esittää huomautuksia tai yksityiskohtainen lausunto.
3. ”Kiireellinen menettely”
Poikkeuksellisesti presidentin asetuksen nro 81/2018 7 §:n 7 momentissa säädetään, että 1– 5 momentin mukaisia velvoitteita ei sovelleta, kun ministeriöt ja viranomaiset joutuvat kiireellisistä syistä, jotka johtuvat vakavasta ja ennalta arvaamattomasta tilanteesta ja jotka liittyvät muun muassa turvallisuuteen, laatimaan teknisiä määräyksiä hyvin lyhyessä ajassa niiden hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi välittömästi ilman mahdollisuutta kuulemismenettelyihin.
Tämä menettely vastaa unionin oikeudessa sovellettavaa kiireellistä menettelyä ja mikäli Euroopan komissio hyväksyy sen, kolmen kuukauden odotusjaksoa ei sovelleta. Kiireellisyyden perusteet on esitettävä selkeästi ilmoituksessa, ja niiden on oltava sellaisia, ettei menettelyn väärinkäytön mahdollisuutta voida katsoa syntyvän.
9 a. Tällä asetuksella pyritään puuttumaan arkeologisilla kohteilla tapahtuvan tulipalon syttymisen tai leviämisen riskiin. Tämä riski on erityisen korkea, koska useimmat arkeologiset kohteet sijaitsevat metsien sisällä tai niiden läheisyydessä tai vastaavassa maastossa sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, jotka lisäävät maastopalojen esiintymistiheyttä, voimakkuutta ja leviämisnopeutta.
Asetuksella edistetään järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti tavoitteen saavuttamista luomalla yhtenäinen, johdonmukainen ja erikoistunut kehys paloriskien ehkäisemiselle, niihin varautumiselle ja niiden hallinnalle. Erityisesti toimenpiteet kasvillisuuden hallitsemiseksi ja suojavyöhykkeiden luomiseksi vähentävät tulipalon syttymisen ja nopean leviämisen todennäköisyyttä, kun taas riittävien ja asianmukaisten poistumisreittien ja hätäuloskäyntien, riittävän hätävalaistuksen, selvästi näkyvien ja asianmukaisten turvaopasteiden ja evakuointisuunnitelmien sekä luotettavien palohälytys- ja ilmoitusjärjestelmien tarjoaminen parantaa vierailijoiden turvallisuutta ja mahdollistaa tehokkaamman reagoinnin hätätilanteissa. Samalla järjestäytyneiden evakuointisuunnitelmien laatiminen sekä säännöllisten harjoitusten järjestäminen ja henkilöstön kouluttaminen parantavat toimintavalmiutta ja lyhentävät palotilanteiden reagointiaikoja.
Tämän erityistoimenpiteen tarve johtuu sekä arkeologisilla kohteilla tapahtuneiden tulipalojen dokumentoidusta historiasta että kokemuksista, joita on saatu ilmastokriisi- ja pelastuspalveluministeriön sekä kulttuuriministeriön välisen yhteistyösopimuksen puitteissa viimeisten viiden vuoden aikana. Erityisesti yli 60 arkeologisella kohteella toteutetun muistion täytäntöönpano on osoittanut, että ennaltaehkäisevien protokollien ja erityisten evakuointisuunnitelmien olemassaolo sekä järjestelmällisten toimenpiteiden toteuttaminen (säännölliset tarkastukset, kasvillisuuden hallinta, henkilöstön koulutus sekä pelastuslaitoksen ja kulttuuriministeriön yhteentoimivuus) parantavat merkittävästi operatiivista tehokkuutta ja vähentävät riskiä.
Lisäksi tarve suunnitella ja ottaa käyttöön ennalta ehkäiseviä palontorjuntatoimenpiteitä ja -välineitä kulttuuriperintökohteita varten saa tukea kansainvälisestä kirjallisuudesta ja kansainvälisten kulttuurijärjestöjen, kuten Unescon, ohjeista (https://www.unesco.org/en/articles/fire-risk-management-guide-protecting-cultural-and-natural-heritage-fire).
Näin ollen asetuksella edistetään johdonmukaisella ja systemaattisella tavalla tavoiteltua yleisen edun mukaista päämäärää kattavalla lähestymistavalla paloriskien hallintaan, kattaen kaikki ennaltaehkäisyn, operatiivisen varautumisen, torjunnan sekä vaikutusten lieventämisen vaiheet ihmishengen, kulttuuriperinnön ja luonnonympäristön suojelemiseksi. Lisäksi se muodostaa erityisluonteisen hallinnollisen sääntelyvälineen, joka on räätälöity nimenomaisesti vastaamaan tiettyyn riskiin (tulipalo) arkeologisilla kohteilla ja jolla saavutetaan välittömiä ja mitattavia tuloksia sen osalta, miten se edistää yleisen edun suojaamista.
9 b. Yleisestä palontorjuntaa koskevasta lainsäädännöstä ja sääntelystä huolimatta ei toistaiseksi ole olemassa erityistä ja yhtenäistä palosuojeluasetusta, joka olisi laadittu yksinomaan arkeologisten kohteiden erityispiirteitä varten (toiminnalliset ja käyttöön liittyvät ominaisuudet, erityisesti saavutettavuus, topografia, läheisyys metsä- tai pensasalueisiin, teknisten toimenpiteiden toteutettavuus, infrastruktuurin olemassaolo tai puuttuminen, poistumisreitit sekä suurten kävijämäärien hallinta) ja jossa otettaisiin huomioon niiden rajoitteet ja kulttuurinen arvo. Asetuksella puututaan todelliseen ja merkittävään sääntelyaukkoon sekä vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet, menettelyt, vastuut ja kaikkien osapuolten toimivaltuudet siten, että arkeologiset kohteet suojataan mahdollisimman vähäisin toimenpitein paloriskiltä ja niiden säilyminen turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi.
Erityisesti siinä asetetaan rajoituksia vain siltä osin kuin se on tarpeen riittävän palosuojelun tason varmistamiseksi ulkona sijaitsevilla arkeologisilla kohteilla, eikä sen odoteta aiheuttavan merkittäviä rajoituksia sisämarkkinoille tai tavaroiden ja palvelujen rajat ylittävälle kaupalle. Ehdotetut vaatimukset koskevat pääasiassa organisatorisia ja ennaltaehkäiseviä palosuojelutoimenpiteitä, joita sovelletaan riippumatta tuotteiden, laitteiden tai palveluntarjoajien alkuperästä eikä niillä oteta käyttöön syrjiviä tai perusteettomia markkinaesteitä.
Asetuksen tarpeellisuutta arvioitaessa tarkasteltiin vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja, kuten ei-sitovien ohjeiden antamista, vapaaehtoisten paloturvallisuusstandardien käyttöönottoa tai asiaankuuluvien kysymysten käsittelemistä tapauskohtaisesti hallinnollisten suositusten avulla. Näitä vaihtoehtoja pidettiin riittämättöminä, koska ne eivät varmista yhtenäistä ja velvoittavaa suojelun tasoa eivätkä takaa ennaltaehkäisevien ja operatiiviseen valmiuteen liittyvien toimenpiteiden johdonmukaista soveltamista kaikilla ulkoilma-arkeologisilla kohteilla. Lisäksi pakottavien sääntöjen puuttuminen voisi johtaa merkittäviin eroihin turvallisuus- ja valmiustasoissa keskenään vertailukelpoisen riskitason kohteiden välillä.
9 c. Maan kulttuuriperinnön suojeleminen, joka on perustuslaissa turvattu oikeus, on ensisijainen suhteessa kaikkiin erityisiin rajoituksiin tai toimenpiteisiin, jotka johtuvat asetuksen soveltamisesta ja liittyvät arkeologisilla kohteilla tapahtuvaan käyttöön, pääsyyn sekä toimintojen ja toiminnan järjestämiseen. Asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yleisesti luonteeltaan ennaltaehkäiseviä (kuten suojavyöhykkeet, kasvillisuuden hallinta, poistumisreitit, opasteet, valaistus, kuulutusjärjestelmät, pysyvät tai puolipysyvät sammutusverkostot jne.) eivätkä ne aiheuta suhteettomia tai kohtuuttomia rasitteita (teknisiä, taloudellisia tai hallinnollisia) saavutettavissa oleviin hyötyihin nähden.
Erityisesti käyttöön otetaan toimenpiteitä ja toimia, joista suurin osa on vaikutuksiltaan vähäisiä ja jotka ovat tarpeellisia ja asianmukaisia tavoitteen saavuttamiseksi sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisia perustuslain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Samalla noudatetaan täysimääräisesti kulttuuriperinnön suojelemista koskevaa perustuslaillista ja lainsäädännöllistä velvoitetta perustuslain 24 §:n 1 ja 6 momentin sekä lain 4858/2021 ”Muinaisesineiden ja kulttuuriperinnön yleistä suojelua koskevan lainsäädännön kodifioinnin vahvistaminen” mukaisesti.
Valittu toimenpide on tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi vähiten rajoittava, sillä siinä asetetaan ainoastaan palosuojelua ja valmiusjärjestelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät suoraan ihmishengen, kulttuuriperinnön ja luonnonympäristön suojelemiseen suhteellisuusperiaatetta noudattaen.
Jos tavoiteltua yleisen edun mukaista tavoitetta eli arkeologisten kohteiden ja monumenttien tehokasta suojelua tulipalon riskiltä ei saavuteta, se olisi huomattavasti haitallisempaa kuin asetuksen rajoituksista mahdollisesti aiheutuva rasite. Arkeologisella alueella leviävä tulipalo voi aiheuttaa ainutlaatuisen historiallisen, tieteellisen ja symbolisen arvon omaavien muistomerkkien pysyvän ja peruuttamattoman menetyksen, sillä niitä ei voida entisöidä tai korvata, kun ne ovat tuhoutuneet.
10. Viittaukset perusteksteihin: perustekstiä ei ole
11. Kyllä
12. Ks. liitteenä oleva tiedosto täydentävissä asiakirjoissa.
13. Ei
14. Ei
15. Ei
16.
TBT-näkökohta: Ei
SPS-näkökohta: Ei
**********
Euroopan komissio
Yhteysviranomainen direktiivin (EU) 2015/1535
Sähköposti: grow-dir2015-1535-central@ec.europa.eu
